Magiassa on seitsemän piirrettä, jotka selittävät uskoa noituuteen.

Noituuden ja magian uskomukset ovat osa kaikkein vanhimpia kulttuurien piirteitä ihmisen historiassa. Noitasapattiin lennettiin kuitenkin vain Euroopassa muutaman sadan vuoden ajan. Teoria noitasapattiin lentävistä noidista oli uusi teoria, jonka jotkut teologit ja inkvisiittorit loivat.

Lentämisen todistaminen ei ollut vaikeinta teorian luomisessa. Useista kristinuskon pyhimyksistä kerrottiin, että he lensivät, jotkut jopa tämän tästä. Lentäviä hurskaita uskonmiehiä on julistettu pyhimyksiksi myös 2000-luvulla. Tietääkseni viimeisin pyhimykseksi julistettu ja lentämisen taitanut hurskas mies on italialainen Padre Pio. Hän kuoli vuonna 1968, ja puolalaissyntyinen paavi Johannes Paavali II julisti hänet pyhimykseksi vuonna 2002.

Ongelma oli siinä, että Raamatussa ei ole mitään lentävistä naisista eikä noitasapatista. Se piti selittää. Ongelma oli erityisen paha, koska kirkko oli keskiajalla, viimeistään 800- ja 900-luvun taitteessa, jyrkästi kieltänyt uskon sielun ja ihmisen lentoon. Se oli pakanallista taikauskoa, selitettiin kirkon opetuksissa.

Se, mitä ennen pidettiin pakanoiden taikauskoisina kuvitelmina, muuttui kuitenkin kirkon teorioissa todeksi 1400-luvulla – siis keskiajan jälkeen uuden ajan taitteessa. Vasta silloin syntyivät noitavainot. Kiihkeimmät vainot olivat Galileo Galilein elinaikana (1564–1642). Se ei ollut keskiaikaa vaan länsimaisen luonnontieteen suuren nousun kultakautta.

Uuden noitateorin mukaisia oikeudenkäyntejä haittasi alkuun sekin, että mikään laki ei kieltänyt noitasapatissa käymistä eikä semmitenkään lentämistä. Sellaista lakia ei koskaan syntynytkään. Mutta tämäkin ongelma osattiin nerokkaasti ratkaista.

Niin aukeni tie mielipuolisille joukkovainoille ja kymmenien tuhansien rovioiden savu nousi taivaisiin saakka.

Uusin kirjani "Paholaisen salaliitto" kertoo, miten Euroopan noitavainot syntyivät. Koska kuva noitavainoista on uusi, selityskin on kokonaan uusi.

Kirjan julkaisi Atena tänä keväänä. Se on myös ääni- ja E-kirjana.