Tekoälyn ranskalaisia chansoneja – 1960-luvulta!

Kysyin tekoälyohjelmalta, että sinäkö se ole säveltänyt tämän musiikin. Joo, se vastasi, se on tekoälyä.

Törmäsin Youtubessa ja Spotifyssa tekoälyllä tehtyihin ranskalaisiin ikään kuin 1960-luvun iskelmiin, chansoneihin. En ensin kiinnittänyt tarjottuun soittolistaan mitään huomiota, totesin vain, että enpä tunne esittäjää mutta enhän kaikkia tunnekaan.

Tyyli oli hiukan steriili niin kuin tavaratalo- tai siljalinemusiikissa mutta ajattelin, että kuuntelen tarkemmin tätä minulle vielä tuntematonta taiteilijatarta. Levyn kansi oli selvästi nykyaikainen ja 1960-lukua nostalgisoiva. Päättelin, että kyseessä oli uusintajulkaisu ja kansi on tehty nostalgiseksi (mitä 60-luvulla ranskalaiset eivät tehneet).

Rupesin sitten selvittelemään Googlesta, että kuka se tämä tämmöinen taiteilija on. Sieltä ei selvinnut mitään enempää laulajasta kuin muistakaan tekijöistä.

Sitten keksin epäillä, että tuottajayhteisö ”Music Project”, josta oli epämääräisesti kerrottu, ei tarkoitakaan esiintyjää tai säveltäjää.

Niinpä kysyin Clauden tekoälyohjelmalta, että oletko se sinä tehnyt tämän musiikin. Ja se vastasi että, joo, se on tekoälyä. Muuan nimetön konkkaronkka tehtailee niitä.

Kuuntelijoita on kymmeniä tuhansia kuukaudessa.

”Kuka säveltää huomisen musiikin”, kysyin Mari Välimäen ja Rami Kankaan kanssa kirjassamme ”K niin kuin katastrofi” (2021). Henkinen ja kulttuurinen huoltovarmuus tarkoittaa algoritmeistä riippumatonta osaamista ja ymmärtämistä.

Tästä lähtien tarkistan aina, että esiintyjä ja musiikintekijä ovat ihmisiä. Se on periaate. Ja menen useammin klubeille kuuntelemaan heitä. Ihmisen äänen, soittajankin, pitää väristä ja heilua, ja hengitys pitää aistia, siis elämä. Siksihän musiikkia kuunnellaan.

Toki tekoälyä voi käyttää hyväksi niin sävellyksen kuin tekstin tekemisessä. Taustoja on tehty koneelle jo iät ja ajat. Mutta lopputuloksessa pitää olla

ihmisen ihoa.

Kenties tekoäly tekee vielä senkin joskus paremmin - jos kukaan enää silloin muistaa, mitä oli olla ihminen.

(Esitys Youtubessa ja Spotifyssä on ”Je t’ai perdu dans la nuit”, kadotin sinut yössä, esittäjä ”Velorith”. Vastaavia on ainakin tuhansittain.)